|
|
| Kannattaa myös huomata, että eri aurinko-paneelien valmistajat
antavat ns. nimellis-tehon hivenen toisistaan poikkeavalla tavalla. Toiset valmistajat
testaavat sekä mittaavat auriko-paneelien tehon-tuotto-kyvyn yksilöllisesti ja
todellisissa käyttö- olosuhteissa antaen paneelille sitä koskevan yksilöllisen
nimellis-arvo-taulukon, kun taas toiset valmistajat antavat paneelille vain
ylimalkaisemman +/-10% tuotto-lupauksen. |
|
| . |
| Kiteisten kennojen
rinnalle on tullut viime vuosien aikana ns. ohutkalvomoduulit, jotka valmistetaan
amorfisesta piistä. Näissä käytetyn piin määrä jää murto-osaan kiteisiin
kennoihin verrattuna. Amorfisen piin heikkoutena fyysikot pitävät edelleen piirakenteen
epästabiilisuutta, jonka vuoksi kenno saattaa menettää tehontuottokyvystään
huomattavan osan ensimmäisten käyttövuosien aikana, jopa 15 - 50 % maksimitehostaan.
Tätä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan |
voimakkaasti viime vuosien
aikana ja ns. moni- kerrosrakenteet mm "tandem-" ja
"triple-junction"-teknologia ovat merkittävasti pienentäneet tätä
vanhenemisilmiötä. Ohutkalvomoduulien pinta-alahyötysuhde jää selvästi kiteisiä
kennoja heikommaksi, odotusarvona kennojen tuotannolle ovat niiden selvästi pienempi
valmistuksen rajakustannus, jolloin paneelien valmistaminen tulee selvästi entisä
edullisemmaksi. |
|
| . |
| MIHIN
VOIT KÄYTTÄÄ AURINKOENERGIAA ? |
| . |
Suomessa oli vuonna 1996 tilastokeskuksen mukaan noin 416 000
vapaa-ajan asuntoa ja erään laskelman mukaan näistä on tähän mennessä liitetty
sähköverkkoon vajaat 10 000 mökkiä.
Aurinkosähköjärjestelmiä on tähän mennessä asennettu mökkikäyttöön noin
30 000 - 40 000 toimivaa järjestelmää. Ylivoimaisesti eniten näitä käytetään
vapaa-ajankohteiden sähköistämiseen eli ne lataavat näihin tarkoitettuja kulutusakkuja
tuottamaan sähkövirtaa valaistukseen, TV:n katseluun, veden pumppaamiseen, jääkaappiin
jne.
Suomeen saatava vuosittainen auringon säteilyenergian määrä 1000 kWh/m2 ja
määrä on lähes sama kuin esimerkiksi Belgiassa, Hollannissa, Saksassa ja Puolassa.
Näinollen Suomessa aurinkoenergian saanti vuositasolla ei ole muihin Euroopan maihin
nähden epäedullisemmassa asemassa, vaan käytettävyyttä rajoittavat säteilyn
kausiluonteisuus sekä energian varastointiin liittyvät merkittävät teknologiset
ongelmat. |
|
 |
| Suomessa
käyttäjän kannalta onkin oleellisempaa kesäaikana auringonaisteen määrä tunneissa
kuin esimerkiksi hetkittäinen maksimiteho - varsinkin kun useiden aurinkokennojen
hyötysuhde saattaa laskea voimakkaasti paneelin kasvaneen pintalämpötilan takia. |
|
